Yllätyksenä synttäri-illallinen

Yllätyksenä synttäri-illallinen

S:llä oli tiistaina taas 25 vuotissyntymäpäivä. 🙂 Kiireisen arkiaikataulumme takia, emme sitä sen kummemmin ehtineet juhlia. Meillä oli kuitenkin tiedossa rauhallinen kotiviikonloppu, joten ajattelin yllättää S:n synttäri-illallisella. Perjantai iltaan mennessä en ollut vielä ehtinyt suunnitella yllätystä yhtään. Jotain kuitenkin taas pitäisi keksiä. Perjantai ilta menikin sitten vanhempieni luona italialaisia salsiccia raakamakkaroita tehdessä. Ai että oli hyviä! Näiden makkaroiden valmistuksesta kirjoitammekin lisää myöhemmin.

Lauantai aamuna heräsin jostain syystä klo:7.30, eikä uni enää tullut vaikka väsynyt olinkin. Ajatukset alkoivat pyöriä yllätyksen ympärillä, ja hyvä niin sillä päivästä tuli varovaisesti sanottuna kiireinen.
S:n vielä nukkuessa, selailin jo vähän epätoivoisenakin italialaisia ruokakirjoja. Päälimmäisenä Risotto ja Panna cotta, joka on viimeisin ruokakirjahankintani. Tässä yhteydessä on pakko mainita, että kirja on ”Must” hankinta kaikille Italian ja italialaisen ruoan ystäville. Perinteisiä Piemonten alueen ruokia käsittelevä kirja on hyvin kirjoitettu. Ihanien ja selkeiden reseptien lisäksi kirjassa kerrotaan myös Piemontesta, sen ja ruokien historiasta ja taustoista.

Ai niin… takaisin lauantai aamun kiireeseen.

Olin juuri ehtinyt ajatella, että mikä on vikana pienen ihmisen päässä, kun pitää aina järjestää itselleen tällaisia lähes mahdottomia tehtäviä. Kun sitten S:kin heräsi ja ilmoitti, että olisi kiva jos minä siivoaisin talon sillä välin kun hän vie nuoremman tyttäremme Italian tunnille, ja käy itse zumbaamassa. OHO!!! Pääni löi pari kertaa tyhjää, epätoivo täytti mielen. Minä kun olin ajatellut meneväni salaa kauppaan, ja tekeväni alustavat valmistelut sillä aikaa kun muut olisivat poissa.

Aikataulu ei enää millään tulisi pitämään. Koska olin ajatellut tarjoavani S:lle kuohuvaa ja pientä purtavaa, heti kun he tulisivat takaisin kotiin. APUA! Kaiken lisäksi koko illan menu oli edelleen aivan hukassa.

Vielä oli tunti armon aikaa, ennen kuin S, ja muksu lähtisivät. Ei muuta kuin pölyhuiska, ja imuri käteen ja lähes tornaadon lailla pyörimään ympäri kämppää. Eipä ole R aikaisemmin siltä istumalta aloittanut ”rakastamaansa” siivoamista niin nopeasti. Hiki päässä, josta tosin osa johtui tuskasta kun katsoin kellon juoksevan liian nopeasti. S ja muksu lähtivät 9:45. Nyt olisi noin puolitoista tuntia aikaa kun he palaisivat.

Vasta kello 10:30 pääsin lähtemään kauppaan. Päätin vielä viedä tyhjät pullot samalla keikalla, joka oli kyllä tähän kiireeseen järjettömyyden huippu. Kymmenen minuutin ajomatkan aikana Tikkurilaan tiesin jo, että en ehtisi ajoissa kotiin. Onneksi kauppa oli tullessani aivan tyhjä asiakkaista. Menin ensin palauttamaan pulloja, ja tietenkin kun oli enää kolme pulloa jäljellä tuli koneeseen häiriö. Kiitos henkilökunnan ripeän toiminnan, muutaman minuutin päästä joka tuntui ikuisuudelta laite oli taas kunnossa. Tällä välin oli kauppaan ehtinyt tietenkin jo koko Tikkurila.

No ei auttanut kun ahtautua sekaan, ja kauhealla vimmalla mennä etsimään menuuseen kuuluvia raaka-aineita joita olin päässäni pyöritellyt. Ensiksi lihatiskille, koska olin ajatellut valmistaa ankan rintafileestä ja mangosta pääruoan. Jippii, riemastus oli melkoinen kun huomasin, että tietenkään tällä kertaa, muuten niin hyvästä lihatiskistään tunnetussa K-Ylivedossa ei ankan rintafileitä ollut. Tämähän menee ”putkeen” ajattelin, pääruoka uusiksi, ja jälkiruoasta ei vielä tietoakaan. Aikaa oli taas parisekuntia miettiä mitä ottaisin kun vuoronumero huudetaan. Tiskiä vilkaistaessani huomasin hyvännäköisiä marinoimattomia lampaan sisäfileitä. Niitä siis muutama mukaan, ja sen ympärille kehittämään lisukkeita.

Takaisin vihannes osastolle. Rosmariini puska mukaan, palsternakka… ei voi olla totta! Yksi nuutunut palsternakan pala, josta ei ruokaa pysty tekemään, ja muutenkin poikkeuksellisen huonosti vihanneksia. Mietin että mistä oli kysymys, kun yleensä nimenomaan hevi- osasto on ollut suorastaan loistava. Nyt oli painuttava äkkiä kassan kautta kotimme lähi S-markettiin, jonka remontissa uudistunut vihannesosasto oli myös hyvä.

S- marketin hedelmäosastolla selvisi sitten vihdoin jälkiruokakin. Hedelmiä Sabaglionessa-viinivaahdossa.

Kello oli jo 11:17, ja S:n zumba loppunut vartti sitten, ja minä vielä Tikkurilassa. Soitin S:lle ja hän olikin vanhempieni luona hakemassa edellisenä iltana valmistamiamme salsiccia makkaroita. Äkkiä toinen soitto isäni kännykkään, kerroin yllätyksestäni ja pyysin heitä pidättelemään S:ää jotenkin viisitoista minuuttia, joka olisi minimi aika jonka tarvitsisin.

Todellisuudessa meni kolme varttia, mutta ehdin kuin ehdinkin saamaan Prosecco pullon auki ja pientä purtavaa sen seuraan ennen S:n kotiin saapumista. S:n yllättynyt, ja iloinen ilme korvasi koko aamuisen hässäkän, tiesin että tästä tulisi todella hauska ilta.

Ensinälkä taltutettiin ”frittata al spinacio sul pane e salsiccia”, Suomalaisittain pinaattimunakasta oliiviöljyssä paahdetun patonkiviipaleen päällä, paistettua salsiccia makkaraa, ja vihannesosastoa edusti halkaistu kirsikka tomaatti, ja vuonankaali ”nuppu”. Kyllä oli hyvää, ja mukava oli hetki istahtaa sanoisinko jopa hiukan hektisen aamupäivän jälkeen.
Sauna oli päällä, jonne oli tarkoitus mennä hiukan rentoutumaan jotta voisi taas suihkun raikkaana nauttia iltapäivän kokkailuista. Saunan jälkeen takkatulen ääressä kylmää huurteista nauttiessa, sai ajan pysähtymään mukavasti ja ladattua akkuja seuraavaan koitokseen. Kiireet eivät nimittäin todellakaan olleet ohi.

S:n mennessä valmistautumaan illalliseen ”meikkaamaan, ja pukeutumaan”, oli minulla osoitteena jälleen keittiö, ja illallisen valmistaminen. Ensin tietenkin laseihin proseccoa, tarjoilemaan S:lle ja pari huikkaa itsellekin. Nyt hyvällä fiiliksellä kuorimaan ja pilkkomaan palsternakkaa, ja juuriselleriä. Toinen maitoon kiehumaan ja toinen veteen. Verigreipistä kauniita lohkoja, ja pannu kuumaksi kampasimpukoita varten. Alkuruokana tarjosin palsternakka pyrettä, voissa paistettuja kampasimpukoita ja pieniä verigreipin lohkoja.

Tämän annoksen löysin Marko Koskisen Passione nimisestä palkitustakin keittokirjasta. Annoksessa yhdistyvät upeasti palsternakkapyreen makeus, verigreipin hapot ja limetti oliiviöljyssä marinoitujen kampasimpukoiden hienostunut maku. Tämä on ehdottomasti yksi lempi alkuruoistani. Viininä nautimme hyviltä ystäviltämme lahjaksi saamamme Unkarin tuliaisen, kuivan gran cru tokajin. Hieman ehkä jopa kuivaa sherryä muistuttava tamminen hieno viini, ei valitettavasti tämän alkupalan kanssa päässyt aivan oikeuksiinsa. Ruoka olisi kaivannut hieman hedelmäisemmän ja hapokkaamman viinin. Nautimmekin loput viinistä ihan sellaisenaan, jolloin sen aromit pääsivät paremmin esille.

Koska illan teemaan kuului, että minä kokkaan, ja S vain nauttii viinistä ja ruoasta sekä vierestä seuraamisesta. Sovimme että hän kuvaisi, ja samalla saisi harjoitella testissämme olevan Niconin uuden D3100 järkkärikameran käyttöä.
Illan seuraava ”ohjelmanumero” olikin väliruoan, eli barolo risoton valmistus, ja sen videointi. Kyllä oli naurussa pitelemistä, kun yritimme ”purkittaa” otoksia. Risoton valmistuksen aloitus venyikin puolisen tuntia, ennen kuin olimme saaneet mielestämme edes siedettävää alkujuontoa. Mielenkiinnolla odotan tuota editointivaihetta, saako otoksista ollenkaan kasattua julkaisukelpoista materiaalia.

Italialaisittain valmistettu risottohan on kuulunut meidän perheen vakioruokiin, jo muutamia vuosia, kun saimme siihen ”kädestäpitäen” opetusta hyvältä ystävältämme, Napolista kotoisin olevalta kokilta ja keittiöpäälliköltä Rinolta. Tämän barolo risoton ohjeen otin Risotto ja Panna cotta kirjasta. Käytännössä tämä on perus risottopohja, jossa valkoviini korvataan punaviinillä. Kuten kirjassakin vinkataan, myös minä korvasin arvokkaan alkuperäisen barolon muulla hyvällä italialaisella punaviinillä. Barolo -viini kannattaa säästää juotavaksi.
Risotto oli täyteläistä, riisit juuri sopivan ”al dente” eli pureksittavan kypsät, mutta pienen huolimattomuuden johdosta punaviini maistui aavistuksen liian voimakkaasti. Tämä johtui siitä, että muutin reseptiä riisin määrän osalta, mutta lorautin kuitenkin viiniä turhan reippaasti. Syy riisin määrän muutokseen oli yksinkertaisesti se, että halusin tehdä hieman pienemmän annoksen.

Risoton kanssa nautimme vuonna 2009 Piemonten reissultamme tuomamme Barbaresco Rio Sordo riserva 2001:n, jonka luonnollisesti decantoin karahviin. Tämä Pier:in tilan Nebbiolo rypäleestä valmistettu herkku toimi meillä myös pääruokamme kumppanina. Hedelmäinen, täyteläinen voimakkaan makuinen punaviini, jonka vuosien saatossa kypsyneet tanniinit sopivat täydellisesti suussa sulavan, mediumiksi paistetun valkosipuli rosmariini marinoidun lampaan sisäfileen kanssa.

Lisukkeina oli gratinoitua juuriselleripyrettä ja hunajainen valkosipuli. Tuosta juuriselleripyreestä pitää vielä mainitä, että se oli ehkä hieman yllättäen myös lasten suurta herkkua. Tämä olikin ensimmäinen kerta kun valmistin sitä. Aamulla selatessani Risotto ja panna cotta kirjaa jossa kyseinen resepti oli, ajattelin että tuota voisi joskus kokeilla. Silloin en tosin vielä arvannut että tekisin sitä heti samana päivänä.

Nyt oli vatsat jo melkoisen täynnä, mutta vielä oli viimeisen rutistuksen aika. Jälkiruoan valmistus.

Hedelmiä Sabaglione -viinivaahdossa. Marsala viiniä ei ollut, mutta korvasin sen päivällä avatulla proseccolla, jota olin säästänyt pari desiä. Keltuaiset, sokeri, ja viini teräskattilaan vesihauteeseen ja vispaamaan. Kuuma vaahto kuorittujen hedelmäpalojen päälle. Koristeeksi vielä hasselpähkinärouhetta, mutta täytyy sanoa että ne eivät sopineet ollenkaan. Hasselpähkinät olivat liian karvaan makuisia, niissä oli jopa hiukan muovin makua. Onneksi niitä oli sen verran vähän, että ne eivät pilanneet koko jälkiruokaa, vaan saimme nauttia erinomaisesta illallisen lopetuksesta.
Loppuilta menikin sitten sohvalla täysien vatsojen sulattelussa, väsyneenä mutta onnellisena. 🙂

3 Replies to “Yllätyksenä synttäri-illallinen”

  1. Täysin ravintolaruokaa ulkonäöltään, paitsi varmasti maukkaampaa. Herkullista.
    Tekisi mieli kokeilla, mutten varmasti jaksa tehdä noin montaa ruokalajia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Translate »