Sunnuntai löysäillen

Sunnuntai löysäillen

Nyt tuli kyllä laitettua senverran paljon ja pitkän kaavan mukaan ruokaa lauantaina, että sunnuntaina ajatus ruuan laitosta sai minut ihan ruokaähkyyn. Nälkä tuli kuitenkin illalla kuten aina, halusi tai ei. Otin esiin Italialaisia keittokirjoja ja etsiskelin jotain helppoa vatsantäytettä. Silmien editse soljuivat ihanat kuvat herkullisista annoksista ja melkein tunsin nenässäni ruokien kutsuvan tuoksun.

Löysin pizza -reseptin mikä oli helppo. Samantapainen resepti löytyi useammastakin kirjasta. Yksi vika niissä kaikissa kuitenkin oli. Olisi pitänyt käydä kaupassa ostamassa juustoa. Ajatus siitä että pitäisi laittaa ulkovaatteet päälle ja mennä ulos, ei kiinnostanut.

Kaivoin pakastimesta ”juuston kantteja” mitä olin pakastanut. Höylättävästä juustostahan jää aina litteät pohjat mitä ei pysty höyläämään. Ne palat minä pakastan ja sitten tarpeen tullen ajan yleiskoneella raasteksi. Nythän sen pizzan saisi jo aikaiseksi.

Sitten tapahtui jotain mitä tapahtuu vain todella harvoin. ”Minä en jaksa laittaa ruokaa tänään”, huuto kuului pääni sisällä ja koko kroppa tuki ajatusten juoksuani. Niinpä alistuin tahtooni , puin ulkovaatteet päälle, kaivoin auton lumihangesta, käynnistin ja ajoin kauppaan.

Palasin illallinen kassissa, isäntä olikin laittanut jo uunin valmiiksi päälle ja laitoin murkinat uuniin. Näin meidän perhe nautti löysän sunnuntain herkusta, eli pakastepizzaa a´la Grandiosa. 🙂

Kaikki parhaimmat ja innostuneimmatkin kokkaajat pitävät joskus taukoa hommasta… PITÄVÄTHÄN?

-S

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Translate »